Mitä tarkoittaa hankintameno-olettama?
Hankintameno-olettama on kaavamainen vähennys, jonka saat tehdä myyntihinnasta todellisen ostohinnan sijaan: 20 prosenttia, jos olet omistanut alle 10 vuotta, ja 40 prosenttia, jos olet omistanut vähintään 10 vuotta. Olettama kannattaa ottaa käyttöön vasta, kun sijoituksen arvo on noussut riittävästi, ja tässä artikkelissa kerron tarkat rajat: yli 150 prosenttia pitkässä omistuksessa ja yli 400 prosenttia lyhyessä.
Olen Ella, ja kirjoitan sijoittamisesta Hub Investissä. Tämä ei ole veroneuvontaa. Se on laskelma, jonka teen itse joka kerta ennen kuin myyn mitään. Luvut on tarkistettu heinäkuussa 2026.
Mitä hankintameno-olettama tarkoittaa
Hankintameno-olettama tarkoittaa sitä, että saat vähentää myyntihinnasta kiinteän prosenttiosuuden riippumatta siitä, mitä oikeasti maksoit sijoituksesta.
Kun myyt osakkeita, rahasto-osuuksia tai asunnon, verotettava luovutusvoitto lasketaan normaalisti näin: myyntihinta miinus ostohinta miinus kulut. Tämä on todellisen hankintamenon menetelmä, ja se on useimmiten se oikea.
Mutta laki antaa sinulle vaihtoehdon. Voit jättää todellisen ostohinnan kokonaan huomiotta ja vähentää sen sijaan kaavamaisen olettaman:
| Omistusaika | Hankintameno-olettama |
|---|---|
| Alle 10 vuotta | 20 % myyntihinnasta |
| Vähintään 10 vuotta | 40 % myyntihinnasta |
Verohallinto laskee voiton sillä tavalla, joka on sinulle edullisempi. Olettama on siis turvaverkko, ei ansa. Mutta lue seuraava kappale tarkkaan, koska tässä on kaikkein yleisin väärinkäsitys.
Verohallinto valitsee edullisemman vaihtoehdon vain niillä tiedoilla, jotka sillä on. Välittäjät ilmoittavat myyntihinnat, mutta alkuperäinen ostohinta puuttuu yllättävän usein: vanhoissa omistuksissa, ulkomaisilla välittäjillä ja perityssä tai lahjaksi saadussa omaisuudessa. Jos hankintameno puuttuu, esitäytetty veroilmoitus lasketaan olettamalla, ja se voi olla sinulle paljon huonompi kuin todellisuus.
Se tarkoittaa, että ”Verohallinto laskee sen kyllä puolestani” pitää paikkansa vain puoliksi. Vastuu tietojen täydentämisestä on sinulla, ja se osuu juuri niihin pitkiin omistuksiin, joissa rahaa on eniten pelissä.
Omistusaika muuten lasketaan sitovan kauppakirjan päivästä myyntisopimuksen päivään, ei maksupäivästä eikä siitä, milloin osakkeet kirjautuivat tilillesi.
Kaksi asiaa erottaa olettaman todellisesta hankintamenosta, ja molemmat ovat tärkeitä.
Ensinnäkin olettama korvaa kaiken. Et voi vähentää sen päälle välityspalkkioita tai muita myyntikuluja. Se on koko paketti.
Toiseksi olettamaa käytettäessä syntyy aina verotettavaa voittoa. Sillä ei voi tehdä tappiota. Jos sijoituksesi on laskenut, olettama on aina huono valinta, koska todellinen hankintameno tuottaisi vähennyskelpoisen luovutustappion ja olettama ei tuota mitään.
Milloin hankintameno-olettama kannattaa: kaksi rajaa
Hankintameno-olettama kannattaa vasta, kun sijoituksen arvo on noussut yli 150 prosenttia (pitkä omistus, 40 %:n olettama) tai yli 400 prosenttia (lyhyt omistus, 20 %:n olettama). Näiden rajojen alapuolella todellinen ostohinta on aina edullisempi.
Nämä kaksi lukua ovat koko artikkelin ydin, ja hämmästyttävän harva suomalainen sivu kertoo niitä. Ne seuraavat suoraan matematiikasta.
Olettama voittaa silloin, kun se antaa suuremman vähennyksen kuin todellinen ostohinta. Toisin sanoen kun ostohintasi on pienempi kuin olettama.
40 prosentin olettama on suurempi kuin ostohinta silloin, kun ostohinta on alle 40 prosenttia myyntihinnasta. Se tarkoittaa, että myyntihinnan on oltava yli 2,5-kertainen ostohintaan nähden. Arvon on siis noustava yli 150 prosenttia.
20 prosentin olettama on suurempi kuin ostohinta silloin, kun ostohinta on alle 20 prosenttia myyntihinnasta. Myyntihinnan on oltava yli 5-kertainen. Arvon on noustava yli 400 prosenttia.
Kirjoita nämä ylös:
| Omistusaika | Olettama | Kannattaa vasta kun arvo on noussut |
|---|---|---|
| Vähintään 10 vuotta | 40 % | yli 150 % (2,5-kertaiseksi) |
| Alle 10 vuotta | 20 % | yli 400 % (5-kertaiseksi) |
Huomaa, mitä tästä seuraa. Alle 10 vuoden omistuksessa olettama on käytännössä hyödytön lähes kaikille. Viisinkertaistuminen alle kymmenessä vuodessa tarkoittaa noin 17 prosentin vuosituottoa. Se on harvinaista.
Kymmenen vuoden raja on siis se, jossa olettamasta tulee oikeasti kiinnostava. Ja se on syy, miksi tämä on erityisen tärkeä juuri pitkäjänteiselle sijoittajalle.
Laskuesimerkki: ostit 10 000 eurolla, myyt 50 000 eurolla
Otetaan konkreettinen tapaus. Ostit osakkeita 10 000 eurolla, olet omistanut ne 12 vuotta, ja myyt ne nyt 50 000 eurolla. Arvo on siis viisinkertaistunut, eli noussut 400 prosenttia.
| Menetelmä | Vähennys | Verotettava voitto | Vero 30 % |
|---|---|---|---|
| Todellinen hankintameno | 10 000 € | 40 000 € | 12 000 € |
| Hankintameno-olettama 40 % | 20 000 € | 30 000 € | 9 000 € |
Olettama säästää 3 000 euroa. Se on kymmenen prosenttia siitä, mitä myynnistä jäi käteen, ja se syntyi yhdestä ruudusta veroilmoituksella.
Katso nyt, mitä tapahtuu, jos arvo onkin noussut vähemmän. Sama 10 000 euron ostos, sama 12 vuoden omistus:
| Myyntihinta | Arvon nousu | Todellinen | Olettama 40 % | Kumpi voittaa |
|---|---|---|---|---|
| 20 000 € | 100 % | voitto 10 000 € | voitto 12 000 € | todellinen |
| 25 000 € | 150 % | voitto 15 000 € | voitto 15 000 € | sama (rajakohta) |
| 30 000 € | 200 % | voitto 20 000 € | voitto 18 000 € | olettama |
| 50 000 € | 400 % | voitto 40 000 € | voitto 30 000 € | olettama |
Rajakohta on täsmälleen siinä, missä matematiikka sanoi: 150 prosentin nousussa menetelmät ovat tasoissa, ja sen jälkeen olettama alkaa voittaa.
Näin lasket sen itse kolmessa askeleessa
Laske hankintameno-olettama kertomalla myyntihinta 0,2:lla tai 0,4:llä, vertaa tulosta todelliseen ostohintaasi, ja valitse suurempi.
- Katso omistusaika. Alle 10 vuotta antaa 20 prosenttia, vähintään 10 vuotta antaa 40 prosenttia. Aika lasketaan ostosta myyntiin.
- Kerro myyntihinta olettamalla. 50 000 euron myynti ja 40 prosentin olettama antaa 20 000 euroa.
- Vertaa todelliseen hankintamenoon, johon lasketaan ostohinta ja ostokulut. Ota se, kumpi on suurempi. Suurempi vähennys tarkoittaa pienemmän veron.
Jos olettama on suurempi, olet juuri säästänyt rahaa. Jos todellinen hankintameno on suurempi, käytä sitä, ja muista että silloin saat vähentää myös välityspalkkiot.
Neljä sudenkuoppaa, jotka maksavat rahaa
Nämä ovat ne kohdat, joissa olettama kääntyy sinua vastaan. Jokainen niistä on helppo välttää, kun tietää.
Et voi vähentää kuluja olettaman päälle. Jos käytät olettamaa, välityspalkkiot ja muut myyntikulut menetetään. Pienissä myynneissä tämä voi kääntää laskelman.
Olettamalla ei voi tehdä tappiota. Se tuottaa aina verotettavaa voittoa. Jos sijoitus on miinuksella, käytä todellista hankintamenoa ja vähennä tappio.
Olettamaa ei voi käyttää osakesäästötilillä. Tämä on iso ja usein huomaamatta jäävä asia. Osakesäästötilin tuotto verotetaan muuna pääomatulona eikä luovutusvoittona, joten hankintameno-olettamaa ei ole tilin sisällä lainkaan. Samasta syystä myöskään alempana kuvattu tuhannen euron verovapaus ei koske osakesäästötiliä. Jos siis aiot omistaa jotain yli kymmenen vuotta ja odotat kovaa arvonnousua, arvo-osuustili voi olla verotuksellisesti parempi paikka juuri tästä syystä. Kirjoitin osakesäästötilin kääntöpuolista tarkemmin taloudellisen riippumattomuuden artikkelissani.
Yritys ei saa olettamaa. Hankintameno-olettamaa saavat käyttää vain luonnollinen henkilö, kotimainen kuolinpesä ja yhteisetuus, esimerkiksi yhteismetsä. Osakeyhtiö ei voi käyttää sitä, eivätkä avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö.
Pienten myyntien verovapaus: 1 000 euron raja
Luovutusvoitot ovat kokonaan verovapaita, jos kalenterivuoden yhteenlasketut myyntihinnat ovat enintään 1 000 euroa.
Huomaa, että raja koskee myyntihintoja, ei voittoja. Jos myyt vuoden aikana yhteensä 900 eurolla osakkeita, voitto on verovapaa, vaikka koko summa olisi puhdasta tuottoa. Jos myyt 1 100 eurolla, koko voitto on veronalainen.
Sääntö toimii myös toisin päin: luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen, jos vuoden yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään 1 000 euroa.
Erikoistilanteet: perintö, lahja, kiinteistö ja rahastot
Perintö: omistusaika alkaa kuolinpäivästä, ei vainajan ostohetkestä
Perintönä saadun omaisuuden hankintameno on perintöverotusarvo, ja omistusaika lasketaan perinnönjättäjän kuolinpäivästä, ei siitä, milloin vainaja alun perin osti omaisuuden.
Tämä on koko aiheen yleisimmin väärin ymmärretty sääntö, ja se maksaa oikeaa rahaa. Kuvittele, että isovanhempasi osti osakkeet vuonna 1995 ja kuoli vuonna 2024. Sinä myyt ne vuonna 2026. Moni olettaa, että omistusaika on yli 30 vuotta ja olettama siis 40 prosenttia.
Se ei ole. Sinun omistusaikasi on kaksi vuotta, ja olettamasi on 20 prosenttia.
Käytännössä tällä on harvoin väliä, ja siihen on hyvä syy: perityn omaisuuden hankintameno on perintöverotusarvo eli käytännössä arvo kuolinhetkellä. Jos myyt pian perinnön jälkeen, arvo ei ole ehtinyt nousta, joten todellinen hankintameno on lähes myyntihinnan suuruinen ja voitto pieni. Olettamaa ei silloin tarvita.
Sillä on väliä silloin, kun omaisuus on ollut sinulla pitkään perinnön jälkeen. Kymmenen vuoden kello alkaa nollasta kuolinpäivänä.
Lahja: myy vasta vuoden kuluttua
Lahjaksi saadun omaisuuden hankintameno on lahjaverotusarvo, mutta jos myyt lahjan vuoden sisällä sen saamisesta, hankintamenona käytetään lahjanantajan alkuperäistä hankintamenoa.
Tämä sääntö on olemassa estämässä kiertoa, jossa omaisuus lahjoitetaan ja myydään heti korkeammalla arvolla. Käytännön ohje on yksinkertainen: jos saat lahjaksi arvopapereita, jotka ovat nousseet paljon, älä myy niitä ensimmäisen vuoden aikana. Vuoden odottaminen voi tarkoittaa merkittävästi pienempää veroa, koska silloin hankintamenoksi tulee lahjaverotusarvo eikä lahjoittajan vanha, matala ostohinta.
Omistusaika lasketaan lahjoitushetkestä, joten vuoden sisällä myyty lahja on aina lyhyt omistus ja olettama 20 prosenttia.
80 prosentin olettama: kiinteistön pakkolunastus ja myynti kunnalle
Kiinteän omaisuuden luovutuksissa voi poikkeuksellisesti soveltua 80 prosentin hankintameno-olettama, jolloin enintään 20 prosenttia myyntihinnasta on veronalaista, eikä omistusajalla ole merkitystä.
Tämä koskee tilanteita, joissa kiinteistö luovutetaan pakkolunastuksella tai vastaavassa menettelyssä, tai myydään valtiolle, hyvinvointialueelle, kunnalle tai kuntayhtymälle. Se on kapea poikkeus, mutta jos kuntasi ostaa tonttisi, kyse on isosta rahasta, ja tämä kannattaa tietää.
Rahastot ja kiinteistöt: samat säännöt
Rahasto-osuuksiin sovelletaan samoja luovutusvoittosääntöjä kuin osakkeisiin, joten hankintameno-olettama on käytettävissä myös rahastojen myyntivoitossa. Sama koskee asunto-osakkeita ja kiinteistöjä: 20 ja 40 prosentin rajat ovat samat.
Miksi tämä on FIRE-sijoittajalle isompi asia kuin miltä näyttää
Hankintameno-olettama muuttaa sen laskelman, kuinka paljon pääomaa taloudellinen riippumattomuus vaatii, koska se laskee myynneistä maksettavaa veroa juuri siinä vaiheessa, kun alat elää salkullasi.
Tämä on se syy, miksi kirjoitin tämän artikkelin. Kun mallinnat, paljonko rahaa tarvitset ollaksesi taloudellisesti riippumaton, oletat yleensä myyväsi joka vuosi 4 prosenttia salkusta. Se myynti verotetaan.
Mutta jos olet omistanut osakkeesi yli kymmenen vuotta, ja pitkäjänteinen sijoittaja on, verotettava voitto on korkeintaan 60 prosenttia myyntihinnasta. Vero on siis korkeintaan 18 prosenttia myydystä summasta, ei 30 prosenttia voitosta.
Tämä tekee myyntiin perustuvasta mallista halvemman kuin useimmat suomalaiset laskurit olettavat. Avaan koko laskelman ja vertaan sitä osinkomalliin artikkelissa taloudellinen riippumattomuus 50-vuotiaana.
Se ei muuta omaa valintaani. Minä en myy osakkeitani, koska en halua olla pakotettu myyjä laskumarkkinassa. Mutta se muuttaa laskelman, ja rehellinen laskelma on tärkeämpi kuin oma mieltymykseni.
Oma sääntöni
Tarkistan olettaman aina ennen myyntiä, mutta en anna sen ohjata sitä, myynkö vai en.
Tämä on tärkeä erottelu. Verohäntä ei saa heiluttaa sijoituskoiraa. Olen nähnyt ihmisten pitävän huonoa yhtiötä vuosia vain koska ”kymmenen vuoden raja tulee kohta täyteen”. Kolmen tuhannen euron verosäästö ei korvaa sitä, että yhtiö laskee viisikymmentä prosenttia sillä välin.
Mutta jos olet myymässä joka tapauksessa, ja omistusaika on lähellä kymmentä vuotta, muutaman kuukauden odottaminen voi olla kirjaimellisesti tuhansien eurojen arvoista. Se on ainoa tilanne, jossa annan verotuksen vaikuttaa ajoitukseen.
Tarkista aina myös esitäytetty veroilmoitus. Verohallinto laskee yleensä edullisemman vaihtoehdon puolestasi, mutta se pystyy siihen vain, jos sillä on tiedot alkuperäisestä ostosta. Vanhoissa omistuksissa noita tietoja ei aina ole, ja silloin vastuu jää sinulle. Se on juuri niissä pitkissä omistuksissa, joissa olettama olisi arvokkain.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä tarkoittaa hankintameno-olettama?
Hankintameno-olettama on kaavamainen vähennys, jonka voit tehdä myyntihinnasta todellisen ostohinnan sijaan. Se on 20 prosenttia myyntihinnasta, jos olet omistanut omaisuuden alle 10 vuotta, ja 40 prosenttia, jos olet omistanut sen vähintään 10 vuotta. Verohallinto käyttää sitä vaihtoehtoa, joka on sinulle edullisempi.
Milloin hankintameno-olettamaa kannattaa käyttää?
Kun sijoituksen arvo on noussut yli 150 prosenttia ja olet omistanut sen vähintään 10 vuotta, tai kun arvo on noussut yli 400 prosenttia ja olet omistanut sen alle 10 vuotta. Näiden rajojen alapuolella todellinen ostohinta antaa suuremman vähennyksen ja siis pienemmän veron.
Miten hankintameno-olettama lasketaan?
Kerro myyntihinta 0,2:lla (alle 10 vuoden omistus) tai 0,4:llä (vähintään 10 vuoden omistus). Vähennä tulos myyntihinnasta, ja jäljelle jäävä summa on verotettava luovutusvoitto. Esimerkiksi 50 000 euron myynnistä 40 prosentin olettamalla verotettava voitto on 30 000 euroa.
Paljonko hankintameno-olettama on?
20 prosenttia myyntihinnasta alle 10 vuoden omistuksessa ja 40 prosenttia myyntihinnasta vähintään 10 vuoden omistuksessa.
Voiko hankintameno-olettamaa käyttää osakesäästötilillä?
Ei voi. Osakesäästötilin sisällä hankintameno-olettamaa ei ole lainkaan. Tämä on yksi arvo-osuustilin verotuksellisista eduista pitkässä omistuksessa.
Saako olettaman lisäksi vähentää välityspalkkiot?
Ei saa. Hankintameno-olettama korvaa kaikki kulut. Jos haluat vähentää välityspalkkiot ja muut myyntikulut, sinun on käytettävä todellista hankintamenoa.
Voiko hankintameno-olettamalla tehdä verotuksessa tappiota?
Ei voi. Olettamaa käytettäessä syntyy aina verotettavaa voittoa tai nolla. Jos sijoitus on tappiolla, käytä todellista hankintamenoa, jolloin saat vähennyskelpoisen luovutustappion.
Miten omistusaika lasketaan perityssä omaisuudessa?
Perinnönjättäjän kuolinpäivästä, ei vainajan alkuperäisestä ostohetkestä. Tämä yllättää monet. Vaikka isoäitisi olisi omistanut osakkeet 30 vuotta, sinun omistusaikasi alkaa nollasta hänen kuolinpäivänään, ja 40 prosentin olettama edellyttää 10 vuotta siitä eteenpäin.
Kannattaako lahjaksi saatu osake myydä heti?
Ei kannata, jos se on noussut paljon. Jos myyt lahjan vuoden sisällä sen saamisesta, hankintamenona käytetään lahjanantajan alkuperäistä ostohintaa, joka on tyypillisesti matala. Vuoden jälkeen hankintamenoksi tulee lahjaverotusarvo, joka on yleensä paljon korkeampi ja siis edullisempi.
Laskeeko Verohallinto olettaman automaattisesti puolestani?
Osittain. Verohallinto laskee voiton edullisimmalla tavalla, mutta vain niillä tiedoilla, jotka sillä on. Jos alkuperäinen hankintameno puuttuu, mikä on tavallista vanhoissa omistuksissa ja ulkomaisilla välittäjillä, esitäytetty veroilmoitus lasketaan olettamalla. Silloin sinun on itse täydennettävä oikeat tiedot OmaVerossa.
Miten omistusaika lasketaan tarkalleen?
Sitovan kauppakirjan päivästä myyntisopimuksen päivään. Ei maksupäivästä eikä siitä, milloin arvopaperit siirtyivät tilillesi.